Lemmikkilintujen, kuten papukaijojen ja peippojen, karanteeni on osa vastuullista lintuharrastusta. Vaikka uusi lintu hankittaisiin Suomesta, eläinkaupasta, yksityiseltä myyjältä, kodinvaihtajana tai kasvattajalta, on karanteeni toimenpide, joka pyrkii suojaamaan olemassa olevaa parvea tarttuvilta taudeilta.
Kotikaranteeni toteutetaan vapaamuotoisesti, sillä sille ei ole virallisia vaatimuksia. Virallisessa karanteenilaitoksessa on tarkat säädökset karanteenin toteuttamiseen, mutta Suomessa tällaisia virallisia laitoksia ei ole.
Linnut osaavat peittää sairautensa hyvin, ja oireet voivat ilmetä vasta viikkojen kuluttua. Karanteeni on aktiivinen tarkkailujakso, jonka aikana voidaan havaita piileviä sairauksia ja varmistaa uuden linnun terveydentila.
Osa tarttuvistakin taudeista voivat olla pitkään oireettomia, mutta leviävät kuitenkin herkästi. Giardia-loinen tai megabakteeri voivat olla linnulla oireettomia jopa läpi elämän, mutta lintu voi silti levittää niitä, tai lintu voi alkaa oirehtia, kun se altistuu stressille (joka kodinvaihtaminen on). Suomessa harvinainen höyhenmätä taas leviää helposti, ja vaikuttaa omistajan lintuharrastuksen tulevaisuuteen: höyhenmädän virukset voivat elää pinnoilla kauan, ja levitä lintupölyn mukana kaikenlaisiin rakosiin, sitä ei siis saa koskaan täydellä varmuudella asunnosta pois. Lue lisää: Höyhenmätä - Ruokavirasto
Karanteeni ei täysin voi korvata sitä, että uusia lintuja hankitaan valveutuneesti ja vastuullisesti, paikoista joissa ei ole sairaita lintuja, tai tarttuvista taudeista johtuvia tai epämääräiseksi jääneitä lintujen kuolemantapauksia. Jos linnun lähimenneisyys on hämärän peitossa, kuten löytö- tai rescue-linnuilla, on myös noudatettava varovaisuutta, kun tällaisista lähtökohdista olevaa lintua suunnitellaan parven jatkoksi.
Karanteenilla suojataan lintuja kun ne yhdistetään, joten ennestään linnuttomaan kotiin samasta paikasta lintuja ostaessa karanteenia ei sinänsä tapahdu. On kuitenkin hyvä tarkkailla ensimmäiset viikot uusien lintujen vointia erityisen tarkasti, sillä muutosta johtuva stressi voi päästää piilevät taudit valtaan. Samalla lintujen voi antaa rauhassa kotiutua niiden kotihäkissä, eikä vapaanaoloon ole tarvetta alkaa välittömästi lintujen saavuttua. Häkkiin kiintyminen ruoka-, lepo- ja leikkipaikkana parin viikon ajan auttaa lintuja palaamaan sinne kun ensimmäinen vapaanaolo koittaa. Lue lisää: Lemmikkilinnun ensimmäinen vapaanaolo
Karanteenin ajan lintu pidetään häkissä.
Karanteenin kesto ja käytännöt
Suomessa ei ole lainsäädäntöä, joka velvoittaisi harrastajaa karanteeniin kotimaassa tai EU-alueelta hankitun lemmikkilinnun kohdalla. Karanteenia silti suositellaan. Yleisesti karanteeniaika on 14-30 päivää, mutta pidempikin se voi olla, etenkin jos linnun taustat ovat epäselvät tai on syytä epäillä tauteja.
Karanteenin aikana lintua tarkkaillaan pitkin päivää. Huomiota kiinnitetään esim. ruokahaluun, ulosteen koostumukseen ja yleiseen vireyteen. Mahdolliset tautitestit voidaan teettää itsenäisesti labran kautta tai eläinlääkärin kautta, lintuihin erikoistuneen eläinlääkärin neuvoin. Esimerkiksi Laboklinikille näyte lähtee vain eläinlääkärin kautta, Sexadodeaves-labraan voi näytteet lähettää ilman lääkäriäkin.
Karanteeniaika on väliaikainen, joten lintua voi pitää hieman normaalioloja askeettisemmissa olosuhteissa, jos lajin minimisuositukset täyttävää häkkiä ei ole helppo hankkia. On kuitenkin huomioitava, että lintuja ei pidetä liian ahtaissa tiloissa, etteivät pienet tilat ole niille syy lisästressiin. Vapaana karanteenattavia lintuja ei välttämättä kannata pitää, jos jotain ilmeneekin. Karanteenijakso on linnun pitkän elämän aikana vain pisara meressä. Virallisia ohjeistuksia väliaikaisista pitopaikoista eli karanteenitilojen koosta ei ole. Jos lintu on kodinvaihtaja jonka mukana saa sen oman häkin, tämä voi olla hyvä ratkaisu linnulle: uuteen kotiin muuttaessa säilyy mukana jotain tuttua.
Karanteenin aikana uusi lintu pidetään erillään muista linnuista, mieluiten eri huoneessa, ja sille varataan omat ruokinta- ja hoitovälineet. Fyysinen etäisyys ja kontaktien välttäminen ovat suositeltavia. Myös eri vaatteita voi käyttää ja ottaa käyttöön sisäkengät, ja välttää erityisesti pölyn, roskien ja lian kulkeutumista vaatteissa, tarvikkeissa ja hoitovälineissä uudesta tulokkaasta nykyparvea kohti.
Uuden linnun eristäminen voi olla hankala toteuttaa pienemmissä asunnoissa, sillä linnut voivat huudella toisilleen myös seinien/ovien läpi. Voi siis olla stressaavaa yksin saapuvalle linnulle olla yksin ja kuulla lajitoverien huudot jatkuvasti. Pienessäkin asunnossa väliaikainen karanteenipaikka voi löytyä kylpyhuoneesta, jossa on kuitenkin huomioitava riittävä valaistus (lintulamppu sähköturvallisesti kosteassa, jopa ikkunattomassa tilassa) ja se, että häkin saa asetettua riittävälle korkeudelle (linnulla tulee olla mahdollisuus hakeutua ihmisen silmiä korkeammalle häkkinsä sisällä).
Ostopaikan vaikutus karanteenin tarpeeseen
Linnut ovat saaliseläimiä, jotka peittelevät huonoa oloaan pitkään. Siksi sairastumisen merkit voivat ilmetä vasta, kun lintu on jo todella heikossa kunnossa. Terve lintu on kirkassilmäinen, aktiivinen ja virkeä. Jos uusi lintu vaikuttaa vaisulta, pörröiseltä tai ruokahaluttomalta, on syytä epäillä sairautta. Jo ennen linnun ostamista onhyvä perehtyä, mistä tunnistaa terveen ja sairaan linnun. Erityisen tärkeää tämä on, kun parveen ostetaan uusia lintuja, vaikka tulee toki kyseeseen myös ensilintuja hankkivalle.
Sairasta lintua ei kannata kotiin ostaa, sillä lintu kaipaisi lääketieteellistä hoitoa jo nykyisessä kodissaan, oli se sitten eläinkauppa, kasvattaja tai yksityinen ihminen joka luopuu linnuistaan. Myyjää kannattaa myös haastatella etukäteen, onko linnuilla tai parvessa ollut sairasteluja tai kuolemantapauksia, ja missä olosuhteissa kuolemantapauksia on ollut. Lintua tai lintuja parvesta ostaessa kannattaa kiinnittää huomiota myös muihin paikalla oleviin lintuihin: jos muissa parven jäsenissä on sairauden merkkejä, kuten väsymystä, apaattisuutta, likaisia peräpäitä, karstaisia nokanpieliä tai jalkoja, epäsiistejä höyhenpukuja* jne. kannattaa jättää sieltä mikä tahansa lintu ostamatta, ja noudattaa kotiin tulessa hyvää hygieniaa (esim. pestä kädet huolella ja laittaa sukat suoraan pyykkiin, jos paikassa oltiin sukkasilteen).
*Sulkasato on harmiton ja normaali osa linnun vuodenkiertoa ja itsensä nyppiminen ei ole tarttuvaa, jos sen syynä eivät ole loiset. Sulkapukuun vaikuttavia, tarttuvia tauteja ovat giardia ja höyhenmätä, sekä poikasiin vanhemmiltaan tarttuva ranskalainen sulkasato.
Etenkin pienempiä lintuja myydään yhä runsaasti eläinkaupoissa, johon ne voivat tulla ulkomaan lintutukuista.
Muiden lintujen, olosuhteiden ja itse linnun tarkkailun kannalta lintua kannattaa mennä noutamaan suoraan sen pitopaikasta, eikä sopia tapaamista huoltoaseman pihaan. Toki tutuilta kasvattajilta tai harrastajilta lintuja ostaessa tästä voi joustaa.
Eläinkaupasta hankitut, ulkomailta tilatut linnut voivat olla peräisin useista eri lähteistä. Lintuja on todennäköisesti pidetty massakasvattajilla ja tukussa suurina määrinä ja melko tiiviisti, eikä tällaisten lintujen terveystilanne niin yksilön kuin parven tasolla ole aina tiedossa. Ulkomailla syntyneiden eläinkauppalintujen kanssa karanteeni on erityisen tärkeä. Riippuu myös eläinkaupasta, kuinka paljon lintuja siellä on tai kuinka paljon lintuja on eläinkaupan kautta kulkenut, ja mistä eläinkauppa lintunsa hankkii: paikalliselta pesittäjältä vai isosta eläintukusta. On selvää, että tukkulinnut altistuvat enemmän potentiaalisille taudinaiheuttajille sekä pitkänmatkan matkustamisen aiheuttamalle stressille. Jotkut eläinkaupat voivat mahdollistaa karanteenin myös omissa tiloissaan ennen lintujen laittoa myyntiin, erillään muista eläinkauppaan jo aiemmin saapuneista linnuista. Eläinkaupasta lintuja ostaessa kannattaa haastatella kauppiasta heidän karanteenikäytänteistään, mistä linnut tulevat, jne.
Kodinvaihtajat ja yksityisiltä hankitut linnut voivat vaikuttaa terveiltä, mutta ne ovat saattaneet altistua taudeille edellisessä kodissa. Kasvattajalta hankitut linnut ovat vähiten riskialttiita, jos kasvattaja noudattaa itse hyviä karanteenikäytäntöjä omien lintujensa kanssa, ja etenkin jos hän on testannut tai testaa säännöllisesti omat lintunsa (ja/tai myytävät poikaset) tarttuvien tautien varalta.
Karanteenin purku
Kun lintu yhdistetään muiden kanssa, riippuu paljon lajista, yksilöistä ja lintujen pito-olosuhteista, kuinka se kannattaa tehdä. Sopuisammat lajit, kuten neitokakadut, undulaatit, kanarialinnut voi yleensä vain lisätä lintuhuoneessa tai suuressa aviaariossa elävän parven sekaan sen kummemmin tutustelematta karanteeniajan päätyttyä.
Jos haluaa haluaa sopeuttaa lintuja vähitellen toistensa seuraan, voi muussa huoneessa karanteenatun linnun tuoda häkissään samaan tilaan olemassaolevan parven kanssa. Jos lintuja pidetään normaalikokoisessa häkissä ja vapaana päivittäin, voi olla tarpeen että uusi lisäys seuraa arjen toimia vielä tässä tilassa viikon tai pari. Tällöin linnun häkki kannattaa sijoittaa aiempien lintujen häkin lähelle, jotta ne voivat tutustella toisiinsa ja uusikin lintu hahmottaa huoneen siitä kohtaa, missä sen tuleva kotihäkki sijaitsee.
Jos linnut elävät lintuhuoneessa vapaana, voi uuden tulokkaan tuoda sinne ensin omassa häkissään tutustumaan elämään, ja päästää se vapaaksi kun aika tuntuu sopivalta.
Jos lintu taas kuuluu muuhun kuin tunnetusti sopuisaan lajiin, tulee lintujen yhdistämisessä ja totuttamisessa olla huomattavasti varovaisempi jo lintujen luonteen puolesta. Kaikki linnut eivät koskaan totu muihin lintuihin niin, että ne kaverustuisivat saman häkin asukkaiksi, tai välttämättä edes niin että niitä voisi pitää vapaana yhtä aikaa.
Esimerkkejä viranomaiskäytännöistä
Vaikka Suomessa ei ole virallista karanteenimääräystä kotimaan sisäiselle lintuhankinnalle, muiden maiden käytännöt osoittavat karanteenin merkityksen.
EU-alueelta yksityisesti lemmikkilintuja tuodessa lemmikkilinnuilla ei ole karanteenipakkoa etenkään Suomen päässä. Niiden on pitänyt olla lähtevässä maassa viimeiset 30 päivää (eli lintuja ei voi pompotella maasta toiseen), niissä ei saa lähtöhetkellä esiintyä tarttuvien tautien oireita ja linnut ovat lähtöisin alueelta ja lähtöpitopaikasta, jossa ei ole voimassa eläintautien vastustamiseen liittyvistä syistä kyseisten lintujen siirtämistä koskevia kieltoja tai rajoituksia. Nämä maahantuontirajoitukset itsessään turvaavat jonkin verran ulkomailta tulleiden lintujen ostajia. Virallisia karanteeniohjeistuksia tai -vaatimuksia näiden lisäksi ei ole, jos lintuja tuodaan myytäväksi EU:sta Suomeen, ei lähtömaassa eikä Suomen päässä. Ruokavirasto: Lemmikkilintujen tuonti EU-jäsenvaltioista, Norjasta ja Sveitsistä Suomeen sekä lemmikkilintujen vienti Suomesta EU-jäsenvaltioihin, Norjaan ja Sveitsiin
Yhdysvalloissa USDA-APHIS edellyttää 30 päivän karanteenia ulkomailta tuotaville linnuille, ja karanteeni tapahtuu virallisessa laitoksessa, jossa lintu tutkitaan ja testataan tautien varalta. Suomessa viralliset ohjeet vaihtelevat: EU:n sisällä (plus Norja ja Sveitsi) kauppa on vapaata lemmikkilintujen (papukaijat, peippolinnut) suhteen. EU:n ulkopuolelta lintuja ei voi tuoda suoraan Suomeen, koska Suomessa ei ole vaadittuja karanteenitiloja. EU:n ulkopuolelta ei yleisesti tuoda lintuja myyntiin Suomeen, sillä EU:n sisällä kauppa on huomattavasti helpompaa. Karanteeniajoista ja ohjeistuksista voi saada ohjeistusta, jos katsoo, millaisia vaatimuksia on oman lemmikkilinnun kanssa matkustaessa EU:n ulkopuolelta EU:hun. Kriteereitä on monia, mutta lemmikkilintujen kohdalla realistisin on karanteeni: ennen EU:hun saapumista lintuja on pidetty eristyksessä virallisessa valvonnassa vähintään 30 päivän ajan, jonka jälkeen niitä on karanteenattava kotona 30 päivän ajan. Lähde ja lisätietoa: Ruokavirasto: Lemmikkilintujen tuonti Suomeen EU:n ulkopuolisista maista
Sairasta lintua ei kannata ostaa, eikä lintua paikasta, jossa on muita sairaita lintuja.
Käytännössä
Suomessa lemmikkilintuja ei yleisesti testata, eikä se ole pakollista. Osittain tämä on myös kustannussyy myyjällä: undulaatteja, neitokakaduja, kaijasia, kanarialintuja ja seeprapeipoja pesitetään ja myydään eniten, mutta niiden myyntihinnat liikkuvat noin 50-150 euron paikkeilla, ja tautitestit voivat maksaa useita kymppejä per yksilö - jopa saman verran tai enemmän kuin mitä yksilön myyntihinta on. Osa pesittäjistä tai eläinkaupoista kuitenkin ryhmätestaa parvensa melko herkästi leviävän, mutta usein pitkään oireettomana pysyvän megabakteerin suhteen. Jos testitulos on positiivinen erityisesti herkästi tarttuvien tautien, kuten höyhenmädän suhteen, on tarpeen selvittää kaikki linnut, joiden kanssa positiviiseksi testattu lintu on päässyt kontaktiin, ja testata myös nämä linnut tautien leviämisen ehkäisemiseksi.
Käytännössä harrastajien keskuudessa kotikaranteenia ei yleensä toteuteta kovinkaan säntillisesti. Etenkin tutulta ja hyväksi todetulta kasvattajalta sopuisia lajeja hankkiessa (neitokakadut, undulaatit, peipot) linnut käytännössä majoitetaan heti samaan huoneeseen, tulokkaat omassa häkissään, vanhat linnut omassaan. Ne voivat tutustella toisiinsa häkin pinnojen välistä ensimmäiset päivät tai viikot, jolloin yksin uutena ostettu lintu pääsee heti lintuseuraan, eikä joudu kylpyhuoneeseen yksin eristettynä stressaantuneena huutelemaan viikkotolkulla. Tutulta ja luotettavalta kasvattajalta hankkiessa linnut monesti myös lisätään samaan aviaarioon tai lintuhuoneeseen sen kummemmin eristämättä, sillä pikkuhäkissä eristyksissä olo muiden lennellessä vapaana sen ympärillä voi olla tulokkaalle stressaavaa.
Tällaisen välittömän yhdistämisen toimintatavan vastuullisuus riippuu siitä, mistä uusi lintu tulee. Tuleeko se tunnetuista olosuhteista, jossa ei ole havaittu tarttuvia tauteja ja kaikki talouden linnut ovat terveitä, ja myyjällekään ei ole lähiaikoina tullut uusia lintuja, jotka olisivat voineet tuoda parveen taudinaiheuttajia. Tällainen voi olla esimerkiksi vastuullinen kasvattaja, joka tautitestaa parveaan säännöllisesti ja karanteenaa uudet tulokkaat huolellisesti (tai uudet tulokkaat ovat yhtälailla vastuullisista ja tautitestatuista oloista), tai kodinvaihtajat, jotka ovat eläneet pitkään samalla omistajalla terveenä, ilman kuolemantapauksia ja ilman kontakteja talouden ulkopuolisiin lintuihin.
Suomessa on pitkään myös uskallettu pitää lintupäiviä, mökkiviikonloppuja ja muita tapahtumia, joissa toisilleen vieraat linnut ovat samassa tilassa ja jopa kosketuksissa toisiinsa. On loppukädessä osallistujien vastuulla, että tapahtumiin tullaan vain terveiden lintujen kanssa. Yhdistyksen tapahtumasäännöt toteavat, että sairaiden lintujen kanssa ei saa tulla tapahtumaan, vastikään hankitun linnun on pitänyt olla nykyisessä kodissaan 2 kuukautta ja ulkomailta tulleen linnun on pitänyt olla 6 kuukautta Suomessa, ja ulkomailta tulleen linnun hankkiminen asettaa myös muut talouden linnut 6 kuukauden tapahtumakieltoon. Karanteeniajan lyhentämistä voi anoa, ja luvan saamista edesauttaa, mikäli omistaja pystyy esittämään todistuksen siitä, mitä testejä linnulle on eläinlääkärissä tehty. Kaijuli ry:n tapahtumasäännöt
Karanteeniolosuhteet on tehtävä linnuille niin hyviksi kuin mahdollista, vaikka häkin koko on yleensä karanteeniajan normaalia pienempi.
Johtopäätös
Suomalaiselle lintuharrastajalle karanteeni on osa vastuullista lintujen hoitoa, vaikka lintu hankittaisiin kotimaasta. Karanteeni suojaa sekä uusia että vanhoja lintuja, ja sen avulla voidaan ehkäistä vakavia seurauksia harrastajan linnuille. Lintujen hankkiminen luotettavasta lähteestä voi vähentää tarvetta karanteenille.
Tositarinoita elävästä elämästä
Silloin kun asiat menevät hyvin, ne menevät hyvin. Mutta yksikin tapaus voi romuttaa koko oman lintuharrastuksen ja lintujen elämän. Tässä kaksi esimerkkiä tosielämästä. Tapaukset ovat nimettömiä, mutta tarinoiden jakajat ovat artikkelin kirjoittajien tiedossa.
Tapaus 1: Kun kaikki menee hyvin.
“Hankin teini-ikäisenä neitokakaduja monesta lähteestä: ensin kaveriltani, jonka kiinnostus lintuharrastukseen päättyi, sitten kaveriltani joka joutui muuton takia luopumaan linnustaan, ja sitten hankin näille linnuille kumppanit minulle ennestään tuntemattomalta kasvattajalta ja toiselta, tutulta kasvattajalta, molemmat Suomesta. Enimmillään lintuja oli kuusi. Lintuni elivät vapaana lintuhuoneessa. Uudet linnut toin aina suoraan lintuhuoneeseen matkahäkissä. Matkahäkissä olo oli kuitenkin uusille tulokkaille stressaavaa, joten linnun paniikin ja peräänhuudon välttämiseksi opin jo kerrasta, että haluan vapauttaa linnut heti toisten joukkoon. Neitokakadut ottivat aina uteliaana ja ystävällisenä uudet lajitoverit vastaan. Lintuja kuoli vuosien mittaan monesta syystä, ja lähetin aina linnut ruumiinavaukseen. Millään linnulla ei todettu tarttuvia tauteja, vaan kuolinsyinä oli esim. sydänvika, kasvain ja kuputukos - ei koskaan siis mitään tarttuvaa. Nyt ajattelen, että olin onnekas, kun onnistuin yhdistämään niinkin paljon lintuja toisiinsa vaihtelevista olosuhteista ilman mitään ongelmia. Toisaalta, myyjinä olivat kaverini, joilla ei ollut kuollut lintuja tuntemattomista syistä sekä kaksi suomalaista kasvattajaa. Mutta en osaa nyt jälkeenpäin sanoa, olisinko osannut toimia eri tavalla, jos olisin lisännyt parveeni ulkomaista alkuperää olevan tukkulinnun eläinkaupasta. Ehkä olisin silloinkin heltynyt lintujen huudolle huoneesta toiseen, ja yhdistänyt linnut.”
Tapaus 2: Kun kaikki menee huonosti.
“Minulla on ollut neitokakaduja pitkään useista eri lähtökohdista ja tähän mennessä ilman suuria ongelmia. Tuorein tulokas oli löytölintu eläinsuojeluyhdistykseltä, lintu oli kauniin värinen, mutta hieman rähjäinen, niin että sulkapuvun kunto menisi helposti vielä normaalin sulkasadon piikkiin. Tätä lintua karanteenasin kuusi kuukautta, ja lähetin näytteen testiin sulkeakseni pois höyhenmädän, joka on erittäin tarttuva, oireellisena jopa tappava ja vaikuttaa höyhenpuvun kuntoon. Tautitestin tulos höyhenmädän suhteen oli negatiivinen, joten 6kk karanteenin ja tämän testituloksen myötä uskalsin yhdistää uuden tulokkaan nykyiseen parveeni. Tämän linnun höyhenpuvun kunto kuitenkin heikkeni, joten pyydystin sen pois parvesta ja laitoin uudet testit menemään. Tällä kertaa tulos oli musertava: positiivinen tulos höyhenmädälle. Ensimmäiseen testiin ei kai ollut osunut virusta. Höyhenmädän tuonut lintu meni lopulta niin heikkoon kuntoon höyhenten vain “mädäntyessä” irti, että lintu lopetettiin. Koko parveni on nyt altistunut höyhenmädälle. Höyhenmätä voi selvitä ympäristössä pitkään ja lintupölyn myötä se voi kulkeutua pieniinkin rakosiin häkin rakenteissa ja koko asunnossa, josta sitä ei saa mitenkään takuulla pois. Höyhenmätäpositiivisen linnun pölyä saattaa siis edelleen olla asunnossani. Väärä negatiivinen tulos oireilevalta linnulta vahvisti sen, että vaikka testaisin oman oireettoman parveni kaikki jäsenet, en voisi luottaa tuloksiin, vaikka tuurilla jokainen lintuni olisikin negatiivinen. En voi enää koskaan vastuullisesti hankkia uusia lintuja, pesittää lintujani ja myydä poikasia, en ottaa kaverieni lintuja hoitoon, käydä lintupäivillä tai edes myydä käytettyjä lintutarvikkeita.”